Yleisurheilun historian kohokohdat

Lapset nattivat liikunnasta

Yleisurheilu on yksi suosituimpia ja seuratuimpia urheilumuotoja niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa on kautta vuosikymmenien saatu nauttia urheilijoiden hyvästä menestyksestä yleisurheilun saralla. Jopa monet nuoremmatkin tuntevat legendaariset nimet, kuten Paavo Nurmi tai Hannes Kolehmainen, puhumattakaan Lasse Virenistä tai Juha Väätäisestä, jota Julma-Jussiksikin kutsutaan. Heidän suorituksensa vuoden 1972 Münchenin olympialaisissa muistetaan vielä kirkkaasti. Monet muistavat myös monilahjakkuus Carl Lewisin huikeat suoritukset tai naisten puolelta vaikkapa pikajuoksija Florence Griffith-Joynerin pitkät kynnet. Yleisurheilu on antanut jännitystä, viihdettä ja onnen elämyksiä jo sukupolville. Tietyt maailmanennätykset ovat säilyneet rikkomattomina vuosikymmeniä, kuten Bob Beamonin vuonna 1968 tekemä pituushypyn maailmanennätys 890, joka rikottiin vasta 1991 Mike Powellin toimesta. Tämä maailmanennätys on edelleen voimassa. Yleisurheilussa on nähty vuosien saatossa lukemattomia mieleen painuvia suorituksia, jotka ovat osaltaan muovanneet urheilun historiaa.

Urheilu kirjoittaa historiaa

Vanha, ja ehkä jo hieman kulunutkin, sanonta siitä, että Suomi juostiin maailmankartalle, pitää kuitenkin ainakin osittain paikkansa. 1900-luvun suomalaiset yleisurheilun suurnimet, kuten Paavo Nurmi tai Hannes Kolehmainen, elävät edelleen kansan mielissä ja monien katujen tai paikkojen nimissä. Aikana ennen televisiota urheilukilpailut olivat tärkeä kokoontumispaikka ja viihdenumero kansalle. Ja jos ei paikalle päästy, kuunneltiin kisoja radiosta korva tarkkana. Television yleistyttyä seurattiin kisoja usein suurellakin joukolla onnellisen television omistajan tuvassa. Nykyään vastaavanlaista toimintaa harrastetaan kokoontumalla baariin, jonka suurelta näytöltä kisat näytetään. Urheilun tärkeästä merkityksestä itsenäisen Suomen historiassa kertoo vuonna 2017 ilmestynyt Seppo Martiskaisen kirjoittama Yleisurheilu Suomen historiassa -kirja . Sopivasti satavuotiaan Suomen juhlavuonna ilmestynyt kirja valottaa, kuinka yleisurheilu on vaikuttanut historiaan, ja kuvaa myös pienen maan urheilutoiminnan välillä kipeitäkin käänteitä. Toki kirjassa käsitellään myös suomalaisen yleisurheilun historian huippuhetket ja pureudutaan myös sotien sekä niitä seuranneiden aikojen vaikutukseen urheiluelämässä. Kaikkiaan kirja on mielenkiintoinen läpileikkaus suomalaisten suosikkilajista viime vuosisadan alusta näihin päiviin saakka.

Monipuolinen yleisurheilu sopii kaikille

Yleisurheilun laaja lajikirjo antaa jokaiselle mahdollisuuden löytää oma suosikkilajinsa, joko penkkiurheilijana tai aktiiviharrastajana. Urheiluseurojen vetämissä yleisurheilukouluissa ja -kerhoissa lapset pääsevät tutustumaan monipuolisesti eri lajeihin ennen keskittymistä tiettyyn lajiin. Toisen ruumiinrakenne saattaa sopia paremmin juoksun pikamatkoille tai pituushyppyyn, kun taas rotevampi kaveri saattaa löytää oman lajinsa kuulantyönnön parista. Pääasia on kuitenkin, että lapset oppivat liikkumaan ja tuntevat siitä iloa. Silmissä siintävä kuva korkeimmalle palkintokorokkeelle nousemisesta ja Suomen lipun nousemisesta salkoon ovat tuossa vaiheessa vielä kaukaisia haaveita. Liikkuminen on lapsille kuitenkin luontevaa, ja nykyisenä tietokoneiden aikakautena on erityisen tärkeää löytää lapselle liikunnallinen harrastus koneella istumisen vastapainoksi. Tässä innoittavana tekijänä voivat olla huippu-urheilijoiden suoritukset, joita seurataan koko perheen kanssa yhdessä, joko paikan päällä kisoissa tai televisiosta. Kaiken kaikkiaan yleisurheilu on suomalaisille yksi rakkaimmista urheilun muodoista. Se on edelleen moderni ja ajankohtainen, vaikka sen rinnalle onkin tullut monia uusia houkutuksia.

Leave a Reply