Suomalaiset yleisurheilulegendat

Suomalaiset ovat aina olleet innokkaita yleisurheilijoita ja laji saakin osakseen runsaasti huomiota kansalta. Ensimmäiset yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Helsingissä vuonna 1983. Tuolloin Suomi sai myös ensimmäisen yleisurheilun kultamitalinsa, kun Tiina Lillak heitti maailmanennätyksen keihäänheitossa. Toisen kerran Suomi on isännöinyt yleisurheilun MM-kilpailuja vuonna 2005. Kokonaisuudessaan Suomeen on saatu 22 mitalia, joista seitsemän on kultaa sekä pronssia ja kahdeksan hopeaa.

Suomen yleisurheilun historia on täynnä voittamattomia mestaruuksia

Yksi ensimmäisiin suomalaisiin yleisurheilulegendoihin kuuluvia urheilijoita on Eino Rastas, joka oli juoksemassa Suomelle kultaa maastojuoksun joukkuekilpailuissa vuonna 1920 Antwerpenin kisoissa. Rastas on myös päässyt useille palkintomitaleille SM-kilpailuissa. Toinen kestävyysjuoksun olympiamestari on Paavo Nurmi, jota on kutsuttu kaikkien aikojen olympiaurheilijaksi. Nurmi voitti uransa aikana yhdeksän olympiakultaa ja kolme olympiahopeaa. Nurmi edusti Turun Urheiluliittoa koko uransa ajan. Tämän vuoksi liitto onkin järjestänyt juoksijan 60-vuotispäivästä saakka joka vuosi urheilukilpailun juoksijalegendan kunniaksi. Maratoonarit pääsevät solmimaan kengät vuosittain myös Paavo Nurmi Marathonissa, jota on juostu vuodesta 1992 lähtien.

Yleisurheilussa edelleen rikkomattomia ennätyksiä on lähes 50 vuoden takaa. Esimerkiksi kolmiloikassa Suomen ennätystä pitää yhä Pekka Pousi, jonka vuoden 1968 ennätystä ei ole vielä kukaan onnistunut rikkomaan. Pituushypyn suomenennätys kuului puolestaan 23 vuoden ajan Rainer Steniukselle. Ennätyksen onnistui rikkomaan vasta vuonna 2005 Tommi Evilä, joka itse on yhdeksänkertainen suomenmestari pituushypyssä. Hänet on myös valittu 2005 vuoden yleisurheilijaksi. Kuulantyönnössä ennätys on yhä edelleen Reijo Ståhlbergilla, jonka tulos on kotoisin 1970-luvulta.

Suomalaisille tärkeä keihäänheitto

Suomalaisia perinteitä edustavassa keihäänheitossa on ollut monia mestareita. Keihäänheiton legenda Matti Järvinen heitti olympiakultaa vuonna 1932, minkä jälkeen hän onnistui nappaamaan itselleen vielä kaksi EM-kultaa. Uransa aikana Järvinen paransi maailmanmestaruutta lukemattomia kertoja ja toimi hallitsevana suomenmestarina kahdeksan kertaa.

Low angle view of young man in long jump.

Vain Seppo Räty on onnistunut pääsemään samoihin lukemiin Järvisen kanssa. Rätyä pidetäänkin ansaitusti suomalaisena yleisurheilulegendana, joka voitti MM-kultaa Roomassa vuonna 1987. Maailmanmestaruutta Räty on parantanut kahdesti ja voittanut suomenmestaruuden kahdeksan kertaa. Keihäänheiton urheilulegendoihin lukeutuvat myös pitkän uran tehnyt Tero Pitkämäki, ensimmäinen menestynyt suomalainen naisheittäjä Tiina Lillak, 70-luvulla lukemattomia keihäskisoja hallinnut Hannu Siitonen sekä naiskeihäänheittäjistä ehkä tunnetuin Mikaela Ingberg. Nykyistä suomenmestaruutta keihäänheitossa hallinnoi Aki Parviainen.

Tulevat Rion kesäolympialaiset

Muutaman päivän päästä käynnistyvissä Rion kesäolympialaisissa nähdään lukuisia suomalaisurheilijoita. Suurimmat odotukset on miesten keihäänheitossa, jossa kilpailevat Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen, Ari Mannio ja Sanni Utriainen. Suomi on myös hyvin edustettuna seiväshypyssä sekä eri pituisilla juoksumatkoilla. Rioon lähtee Suomesta kaiken kaikkiaan 54 urheilijaa, mikä on toiseksi pienin kesäolympiajoukkue vuoden -32 kisojen jälkeen. Nähtäväksi jää, syntyykö Riossa uusia yleisurheilun suomalaislegendoja.

Leave a Reply